Kuulmisia Joelta

Minu piti pysyä eilen poiessa joelta. Töistä tultuani kuuden jälkheen. Tyttö tuli sanohmaan että lähemä käyhmään joella. Vävypoika oli saannu ensin itekseen ja sitten kaverin kans. Emma päätteli et vois meillekki tarttua. Sanoin et syön ensin ja sitten voihdaan pikku lasku tehä. Sain syötyä ja Emma oliki jo valhmiina lähteen joelle. Kerroin   saa valita testi uistimet, muuta vastaus tuli et minun kans ei testata . Pitää kuulema pistää ottikapulat. Siinä ei auttanu muutako totella oli Emma niin vakuuttava. Pistin vapoihin hyväksi havaitut kapulat. Sitten lähettiin joelle. Päätettiin soutaa alakari. Soutelin kotirannasta ruotsin puolelle, jonka jälkheen tarkaa soutua karilla. Kalusin kiven laitoja ja samassa keskivapa suijui voimakkaasti moottorin taakse ja räikkä alkoi soida. Pistin ankkurin vetheen ja aloin keräämään tyhjät pois . Lohi teki pari spurtti viellä ja välillä oli siima löysällä. Emma kerkis kysymään et karkasko, mutta kerroin et kiinni on viellä ja samassa vapa taas suijahti. Viiemin päästiin laskeen . Pistin kameran keulasta päälle ja alkoi lohen väsytys. Emma opastukseni jälkheen hienosti pumpas lohta lähemmäs venettä. Pari kertaa jouduin hieman jeesaamaan ettei siima mene moottoriin. Seisoin veneessä ja airolla välillä kääntelin venettä et Emmalla parempi väsyttää. Kerran se Emma sanoi jo ettei jaksa pietää kun lohi ui selän taakse, mutta käänsin venettä niin Emma sai vipuvartta taas soutupenkistä . Lohi alkoi olla kypsä niin siirryin venheen perää , koska helpompi Emmalla ohjata lohi siinne kuin selän taakse. Melko pian lohi tuli venheen viehreen ja sain otettua haahviin. Vavat oli venheen perässä, mutta pitelin lohta haavissa ylempänä niin säästyin siltä että vavat ei sotkeutuneet siihmaan. Emman eka oma väsytys saalis Marjas 14kg 107cm ja Ottivaappu toimi taas tumma Hirvas . Puolilta päivin asiakassouthuun. Kiitos ahdille Emman lohesta ja adreliini piikistä.