Sivut

maanantai 28. elokuuta 2017

Kuulumisia joelta

Viikko taas vierähtänyt. Alkuviikosta oli tilanne joella hyvä, mutta loppu viikoa kohen vesi alkoi nousta ja roskaantua. Lisäksi loppuviikon kova puuskittainen pohjois tuuli haittasi soutua. Keskiviikkona oli lohensoutukoulu aamusta 9-11. Suvannolla käythiin tekheen soutu osio, mutta ei olut tapahtumia. Oli mukava souella kolarista lähtösin olevan kaverin kanssa, jonka tie on käynnyt maailmalle. Illasta lähin itte sitten joelle ja suuntasin kolmos pooliin. Soutelin keskilinjaa penkaa reunaa seuraten. Ruotsin rantaa souti tuttu parivaljakko, joten valitsin alempanakin keskilinjan kohti jaapakalliota. Porttisen ojan kohdalla piirtää koste veteen jäljen. Havaitsin kauempaa että aivanko olis kala pintonut kiven oikealla puolen. Soutelin pystysoutua kohti kiveä. Vaaput ronkkivat kosteen reunaa. Silloin vasen 12m vapa suijui, mutta oikeni samassa. Tuumasin että oli siellä kala, mutta sylki MY vaapun pois suusta. Jatkoin kosteen sahaamista , koska takana ei tullut kethään. Kohta suijui oikean puolen 12 vapa. Aloin southaan rivakasti ja siimaa alkoi karata kellalta. Samassa lohi muljusi pinta vedessä ja vaappu kimposi pinthaan. Kohtasin taas paremman , mutta mukava soutaa kun on tapahtumia. Lohi puri testi vaapua tummaa Marjas vaappua, Hyvä värihän siinä oli Musta kulta-punanen. Päätin tehä illan ja jatkaa seuraavana aamuna soutua kun oli tiossa vapaa päivä. Torstaina suuntasin alakarille. Laskeskelin kosken niskalle saakka ja ei tapahtumia. Päätin soutaa ihan niskankin ja sen jälkheen jaapakallion taakse othaan uistimet pois pyydistä. Virta alkoi olla aika voimakas , joten ei siinä kauan jaksanu ja ohjasin venheen kohti jaapakallion kostetta. Virran reunassa keskivapa suijui. Siinä ei paljon vastaiskua soudeta , joten ohjasin venheen vain kosteeseen. Keskivapa oli luokilla, mutta kala oli rauhassa. Kellailin muut pois ja otin kala vavan kätheen. Päätin alkaa väsythään kalaa venheen ollessa ankkurissa kallion takana. Huomasin kohta että ihan hyvä lohihan se siellä uiskentele. Yritin ohjata lohta kosteeseen, mutta sai aina hepulin ja syöksyi virthaan. Viimein sain 6-7kg marjaksen venheen viereen. Otin pihdit kätheen ja irrotin Kellertävän Joonaksen  marjaksen suusta joka lähti jatkamaan kutu hommia. Tuli hyvät viilikset ja laskin vielä pikku laskun niskalla ja sitten lähin tekheen kotiaskareita. Illalla päätin lähteä vielä kokeilehmaan. Tuttu parivaljakko oli alakarilla soutamassa . Ajoin virtaosion alareunaan ja pisitin siinä ankkuhriin venheen ja vaaput vetheen. Kolmatta vappaa aloin laithaan niin samassa jo keskivapa suijui ja huomasin että kaapari puri taas Joonasta. Keräsin pari muuta vapaa takasin venheeseen ja nostin ankkurin. Kaapari oli innokas uihmaan ja siima oli pyörähtänyt uistihmeen . Siinä sai vähän jännittää ettei siima katkea, mutta onneksi sai kaaparin 2,1kg kyythiin ja soli iltasoutu vähän lyhyt tällä kertaa. Ahti oli suopeana kun päästin marjaksen aamulla takasin. Hyvä ruokakala puri taas kellertävää Joonasta. Vedennousu sen verran sameutti vettä että kellertävä näyttää toimivan. Loppuviikosta kävin pikkulaskut päivittäin tekheen, mutta pohjoistuuli oli niin ilkeä ettei siellä oikein viihtyny ja sunnuntaina alkoi roskiakin kelluhmaan. Enhään neljä soutu kertaa jäljellä. Miepä lähen kokheilleen vaikka etelä tuuli aika kova, mutta on se parempi kun pohjoistuuli alakarilla.

maanantai 21. elokuuta 2017

Kuulumisia joelta

Son viikko vierähtänyt taas. Tiistaina kerkisin kaupunki päivän jälkheen illalla tekheen pikku laskun alakarille. Saahliiksi  tuli  tullimies pelti. Pistin yhen vaapun ronkhiin pohjia niin siihen tarttu siima ja kun aloin vethään siimaa niin oli tullimies toisessa päässä. Keskiviikkona tuli taas sukulaispoika käyhmään joella. Pääsin töistä kaheksan jälkheen. Keli näytti aika kostealta joten soli laitettava saevehkeet päälle. Suuntasimma suvannolle southaan ja vaaput oli siiman päässä.  Kauan ei keritty soutaa kun taihvaalta tuli vettä aika reippaasti ja osa lohestajista lähti joelta pois. Onneksi kuuro meni pian ohi ja enään satoi pikku tihnua. Puuskittainen tuuli haittasi soutu, mutta muuten keli kohillaan. Kolmosen lähössä huomasin että keskivavan siima notkolla ja totesin että toinen siima sotkeutunut siihen. Sukulaispoika kelasi siimat venheeseen ja saimme sotkunkin veneeseen, mutta päätimme tehä illan kun kello oli jo puoli yksitoista. Taivas tummien pilvien peitossa niin oli jo tosi hämärä ilta. Sovithiin et huomenna taas uudestaa kaheksan jälkheen kun pääsen töistä.
Torstaina oli suvannolla sen verran paljon soutajia , että aloitimma suosiolla alakarilta soutua. Lähin southaan suoraa rannasta. Sukulasipoika pisteli vaaput pyynthiin . Soutuilta oli tosi hyvä tuuleton ja roskaa ei joessa kellunut. Edellisen päivän sade oli taas juoksuttanut suopursuruostetta jokheen joten vesi oli aika sameaa. Soutelin keskilinjaa välillä käyden hieman rannempana. Saathiin ihan itekseen ruotsia soutaa . Suomen rannan tuntumassa näkyi toinen vene. Ennen telkän pönttöä vasen 12m vapa suijui . Vetasin airoista kovempaa ja hieman vapa suijui lisää, mutta siima vain pari kertaa pärähti. Jatkoin soutua jotta siima pysyy tiukalla. Siimaa ei alkanut kelalta kadota, joten arvelin että kaaparihan se siellä. Sukulaispojan  viimein saatua muut pois ja otti kala vavan kätheen . Nähtiin että kaaparihan se siellä alko pärskiin. Meinasin koukata lohen , mutta sukulaispoika halus ite treenata ja hyvinhän se meni. Kaapari 2,6kg oli kyytissä. Lohi puri testi MY vaappua. Väriltää kupari violetti sävy punasilla pisteillä. Souethiin vielä niskalle saakka , mutta ei ollut muita tapahtumia.
Perjantaina oli ohjelmassa lohensoutukoulu. Aurinko paistoi niin huomasi taas hyvin kuinka suopursuruostetta joessa paljon. Tehin muutamia vaappu vaihtoja joelle. Pistin muutaman vähän värikhäämmän sekhaan. Rannassa koeuittaessani huomasin että vaaput sopeutuvat hyvin ruosteiseen vetheen.  Kävin pikku laskun tekheen alakarilla ennen asiakkaan hakua lomasta. Asiakkaan kanssa palathiin myös alakarille, mutta lohet ei häirinneet soutua. Asiakas pääsi kuitenkin selville miten lohestus tapahtuu ja mahdollisesti  ensi kesä kokeilee  lohestusta itekseen.
Sunnuntai oli ihan vapaa päivä, joten suunnitelmssa joella käynti. Aamulla herätessä huomasin että on aika paha tuuli. Piha koijutkin ihan luokilla puuskissa. Muu väki vielä nukkui , joten päätin että käyn kuitenkin kokheilleen. Aloitin kolmoselta  ja huomasin että pari venettä alempana soutaa. Virta osa oli viellä hyvä soutaa kunhan ei venettä päästäny poikittain. Tullessani pelipaikoille soutaminen oli haasteellista kun ei meinannu päästä yhtään alaspäin. Ottipaikoilla tuuli piättellee eihän se haittaa kun takanakhaan ole kethään. Suunnitelma oli kuitenkin päästä koskenniskalle aamun aikana. Sahasin penkan reunaa. Silloin vasen 8m vapa suijui. Soudin rivakasti tuuli kaverina ylävirthaa. Räikkä vähän pärähteli, mutta ei isommin alkanut soida. Tiputin ankkurin ja pistän kalavavan väsytysputkeen jonka jälkheen alan  keräähmään muita pois. Samalla tarkkaillen kala vapaa. Ihmeen rauhallinen vapa, mutta samassa näin et kala vavan siimaa menee yläviistoon.  Lohi pysyy montussa ja veneen hieman valuttua alaspäin ennen ankkurin tarttumista. Samassa vapa suijuu ja räikkä huutaa hetken. Sykkeeni nousee ja kiihdytän muiden vaappujen  pois ottamista vedestä. Yks kaksi kalavapa taas löysällä. Perhana "pääsikö irti" siinä mietin , mutta jatkan muiden pois ottamista. Tarkkailen kalavapaa  ,siima kääntyy virran mukana alavirtaa ja samassa  siimaa alkaa  karata  kelalta . Kala tekkee hyvän syöksyn (30m) ja käy lopuksi pintakalvossa mesuamassa. Samassa sain muut vavat pois . Aloin nostaa ankkuria niin ei nouse. Uudestaa airoihin muutama rivakka veto ylävirthaan  ja  sen jälkheen ankkuri nosto onnistu. Kalavapa kätheen ja aloin kelhaan. Perhana kun tuntuu kevyeltä no niinhän soli käynny , että lohi kerkisi sylkeä Joonaksen pellin suusta pois.  Son poka mukavaa hommaa tämä lohestus. Tuntheet mennee laiasta laithaan lohen tarttumisesta karkuutukseen asti. Kiitos Ahti lohesta ja mukavasta tapahtumasta.

sunnuntai 13. elokuuta 2017

kuulumisia joelta

Tiistaina oli päivällä tosi kova sadekuuro ja pisti vähän pakkaa sekaisin. Kuusissa oleva suopursuruoste huuhtoutu jokheen. Aurinko paisto niin joki oli täynnä oranssi-ruskeita siitepöly lauttoja. Siitepöly lauttojen kelluessa joessa lohi on ollut vaisumpi purehmaan. Ainahan sitä tullee kokkeiltua oranssi-ruskea sävysiä vieheitä kyseisenä aikana. Nytkin oli hiljaista sukulaispojan kanssa , vaikka kolmena iltana lasku tehtiin kakkosselta asti. Tiistai ja keskiviikko ilta vielä harjukset  purivat perhoa, mutta siitepölyn lisääntyessä ja veden lähtiessä noushuun niin harjuksetkin heitti puremasta torstaina. Suvannossa lohet pinto , mutta alakarilla oli pintomisten suhteen rauhallista. Parashan se onkin lohi nähä vain siiman päässä.  Perjantaina aamusta kävin alakarilla kokheilleen , vaikka keli ei ollut kovin lohestusta suosivaa. Päätin että nyt kannattaa tehä jotaki muuta. Illalla kävin ulkoilma elokuvissa ylläksellä oli ensi-ilta napapiirin sankarit 3. Lauantai aamusta tuli nukuttua pitkään sen verran elokuvissa meni myöhässseen. Päivällä kävin lomassa praatauthaan jomi vaapuntekijää. Siinähän jäi itellekki muutama vaappu mukhaan ja illallahan piti tietenkin lähteä joella käyhmään testaamassa miten uivat. Perhot pääsi leppääähmään välillä odottavat veden laskua ja kirkastumista. Kolmoselta aloittelin ja lähtöpaikalla säätelin vaaput uihmaan. Keskilinjan valitsin alakarilta. Pari näköhavaintoa lohista, mutta vaapua eivät purreet. Nousin takasin ylös ja lähtöpaikalla oli pari venettä niin ajelin kotiranthaan odottelehmaan että lähtöpaikka tyhjenee. Käväsin pirtissä mukin ja kahvia kasuhviin siinä ootellessa. Viimein näin että nyt alkaa olla aika siirtyä lähtöpaikalla. Ajelin lähtöpaikalla ja pistin venheen ankuhriin ja aloin laithaan vaappuja vetheen. Puhelin pirahti taskussa. No kukakhaan se tiesi tänne soittaa. Soli alempaa tuttu kalamies, jonka kanssa siinä praatathiin kuulumiset. Alempana oli antanut kuulema kaapareita hyvin vielä keskiviikko ja torstai, vaikka ruostetta vedessä. Luultavasti enemmän ollut siellä kaapareita liikkeelä. Lopetelthiin puhelu ja aloin laithaan loput vavat pyynthiin. Nyt soudin kolmosen alun rannempaa ja siirryin keskemmälle vasta virrran heikentyessä. Samassa keskivapa suijui . Aloin southaan ko sulkavalla, mutta vapa sätki ja siimaa ei kelalta isommin karannut. Siellä on nyt iso harjus tai kaapari. Ollessani ankkurissa niin kohta totesinkin et kaaparihan siellä hyppäsi pinthaan . Sain muut pois kelasin lohta lähemmäs niin mesus ko mahoton. Eihän se kauan jaksanut silti pannna vastaan. Koukkasin kaaparin kyythiin ja annoin pappia. Sätkiminen loppu siihen . Kirkas kaapari 1,25kg  puri  testissä ollutta Jomi vaappua. Luultavsti sammaa parvea , joka oli alempana antanut tapahtumia. Sopivasti kerkisin vielä hyvin kathoon keihhään finaalin. Se alko olheen kello lähellä puoltayötä keihäs kisan loputtua. Päätin lähteä pikku laskun tekheen. Kolmosellehan mie suuntasin , mutta katoin et aika hämärä. Päätin kuitenkin pikku laskun tehä kun tuli lähettyä, mutta kun oli kolme harjusta ottalampun valossa kelannut venheesseen niin päätin , että nyt riitti. Siimoja ei enhään erottanut. Harjusten kanssa selvisi , mutta jos parempi lohi tarttuu niin ei tulekko sanomista jälkikätheen, joten kotia nukkumhaan. Mukava kun saa uusilla vaapuilla kalaa. Vaapun testaus jatkuu. Loma on lusittu ja työt alkaa huomenna, joten soutamiset saattaa olla ilta painotteisia.

tiistai 8. elokuuta 2017

Kuulumisia joelta

Tässä meni muutama päivä rannalla. Lohikuninkuus kisa jäi välhiin. Kävin 22km juoksemassa lauantai aamuna , jonka jälkheen jalka kipeyty niin , että lauantai ja sunnuntai meni makoillessa. Maanataina jalka oli jo parempi ja kävin poikien kanssa frisbeegolfia heithään naamivaarassa, jossa on tosi hyvä rata.
Suunnitelmissa oli joelle lähtö auringon laskettua, mutta taihvaalle alkoikin kertyä pilviä illasta, joten lähdinkin jo puoli kymmenen jälkheen.  Vesi hieman viikonlopun aikana nousi, mutta kattelin omasta rannasta , että olis kääntynyt nyt laskuun. Aloitin  soudun kolmoselta. Alhaalla näkyi kaksi muuta venettä. Soutelin keskilinjaa karin reunaan seuraillen kohti telkän pönttöä. Soutu keli oli hyvä ja muutaman päivän paussinkin vuoksi oli hyvä fiilis olla joella. Ennen pelipaikkoja yhteen perhoon tuli roska käytin venheen ankkurissa ja puhdistin roskat. Samalla  odotin vähän aikaa että alempi vene laskeutuu alemmas, jotta voin soutaa perhoa rennommin. Ankkuri ylös ja leppoisaa pystysoutua vale wäylää pitkin. Silloin oikea pitkä vapa 16m suijui. Aloin southaan rivakasti. Räikkä alkoi päristä ja siimaa karkasi hieman kelalta. Totesin ettei se aivan pieni ole kun vettää siimaa kelalta. Ankkuri pohjaan ja muiden kelaus pois vedestä. Kala vapa oli kiltisti notkollaan koko ajan. Viimein sain muut pois . Nostin ankkurin ja lähdin kelluhmaan kohti jaapakoskea. Otin kala vavan kätheen ja aloin pumppaahmaan kalaa lähemmäs. Huomasin ettei ole mikhään iso kala, kohta sainkin näköhavainnon lohesta , joka hyppäsi pinthaan osittain. Lohi oli reipas uimari ja nautin "koko rahan edestä". Viimein lohi alkoi pyöriä enhään venheen lähettyvillä pieniä syöksyjä tehden. Katoin et komea harvinaisen kirkas lohihan se siellä uiskentelee. Lohi alkoi jo kylkeähmään, mutta samassa pikku potku ja perho irtosi lohen suusta. Hieno 7-8kg lohi lähti jatkamhaan matkaa . Itelläni oli ihan hyvät fiilikset siitä huolimatta. sainhan  pidellä hetken siiman päässä ja lohi ei ollu mikhään iso. Olishan varhmaan ollut ihan hyvä ruokakala kirkkaudesta päätellen. Soutelin vielä pari pikku täsmä  laskua alakarilla, mutta ennen poultayötä  ajelin nukkumhaan. Perho pellaa hyvin joella .
Tänhään illasta souatan taas sukulaispoikaa. Varhmaan käyn kokeilemassa kommarin kuoppia suvannolla.

perjantai 4. elokuuta 2017

Kuulumisia joelta

Loma reissu on pyörähdetty Kalajoella ja päivä mukin piti käydä myös Tuurin kyläkaupalla "säästämässä" kun halpaa, vaikka en mie kyllä omasta mielestä säästäny. Joella oli vesi laskenut edelleen, mutta hidastunut vauhti 10cm/vrk. Kävin lohi vavat läpi ja säädin jarrua kaikista hiukan tiukemmalle , ettei isommat lohet  nykäse heti siimaa liikaa ulos. Viimeksi meni siiman ohjuriki  semmosta vauhti laiasta laithaan , ettei sitä erottanut. Nyt alkaa heti alussa heti ahistaan . Kaapari jos tarttuu tiukempaan jarruun niin on pelko että tullee siima sotku, mutta se ei ole iso vahinko. Katkenneesta kelasta poistin siimaa 10m. Ensimmäiset 4m oli ihan ruvella. Luultavasti oli ollut useamman kiven takana.
Eilen kerkisin illasta käydä jo joella mukan kun oli hieno ilta soutaa . Soudin kolmosta , mutta lohet ei häirinneet. Sain  mie hyvän harjuksen 45cm porttisen ojan suusta ja toisen pienemmän 35cm. Huomenna grillaan illasta harjukset. Tänhään kävin pitkästä aikaa juoksu lenkin ja polvi tuntui tosi hyvältä jälkikäteen ja juoksun aikana. Lauantai aamusta pitempi lenkki, koska maratonki juostaan lauantaina.
Tänhään sukulaispoika tuli kalalle. Oli tullut  kolahriin työkomennukselle ja tässä soitelthiin ja sovithiin että tänhään olis aikaa lähteä joelle. Viime syksynäki kokeilthiin ,mutta oli huono tuuri kun sattui paha tulva just joelle. Kuuden jälkheen päästiin lähteen joelle. Suuntasimme kolmoselle tutulla kokooonpanolla 6 perhoa yksi kova käyntinen Wäylä. Soudelthiin kolmosen keskilinja. Muutama pienempi harjus häiritsi soutua. Yksi lohi nähtiin porttisen ojan suussa  kun olthiin kerräämässä veiheitä pois. Uusi lasku suunnattiin suvannolle. Noustiin ylemmän venheen yläpuolelle kaatunheitten koivujen kohdalla. Kun lähtöpaikalla ei ollut kethään. Siinä souelthiin ja jutelthiin mukavia. Kohta nähtiin että alempana tuttulla lohimiehellä oli kala kiinni, mutta pääsi irti venheen vierestä . Kaapari kuulema oli. Alemmas tuli tillaa joten mekki laskimma pikemmin alavirthaan. Otin ulomman väylän kommarista , jonka jälkheen kohti lehmikiveä. Sukulaispoika kyseli että onko tuo lehmikivi. Muisteli kun nuorempana on ollut joella lohestamassa. Kerroin että ensimmäinen koste ei ole vielä lehmikivi vaan tulla alempana isompi koste on lehmikivi. Samassa oikea  laitavapa 12m suijui luokille. Vedin airoista ja pyysin sukulaipoikaa alkaa siivoahmaan tyhjiä pois. Sain soutaa rivaskati , jotta siima pysyy tiukalla. Kala seurasi venettä, mutta onneksi alkoi saamaan jo siimaaki ulos kelalta. Ei tuo ainakhaan kaapari ole kun reppii siimaa kelalta ulos kerroin sukulaispojalle, joka alkoi olehmaan loppusuoralla muiden pois otossa. Samassa lohi hyppäsi pinthaan ja näin et hyvä lohihan se siellä. Alkoi lohen väsytys joka oli ensimmäinen sukulaispojalle. Hienosti hoiti homman mie kääntelin venettä jotta lohi pysyy hyvin hollilla. Kohta tuumaimma että alkaa olla kypsä poimittavaksi. Hyppäsin venheessä pystyyn ja otin koukun kätheen. Hieman siimasta ohjasin jotta sain hyvin koukattua lohen  7,1kg kyythiin. Pappia lohelle päähän ja uuden saammiehen onnittelut, jonka jälkheen ajelthiin rantaani. Lohi puri taas perhoa. Pihalla some kuvia ja lohen perkaus, jonka jälkheen sukulaispoika lähti majapaikalle ajhaan ja sovittiin Tiistaiksi uusi soutu. Kiitos Ahti kun koukutit uuden lohimiehen.