Kuulumisia joelta

Se alkaa olla kausi paketissa. Parina viimeisenä pyyntipäivänä lohi oli tosi aktiivinen. Vesi 10 asteista.Tiistaina aamusta kävin ennen töitä southaan alakaria. Ensimmäinen lohi iski telkän pöntön jälkheen ja sen väsytin ranthaan koskenniskalle ja päästin uihmaan takasin. Lohi n. 6kg puri Joonas uistinta jossa keltanen vallitseva väri ja ruskea selkä.  Nousin takasin ylemmäs niin kerkisin soutaa 10min niin lohi iski taas. Lähin kelluhmaan lohen kanssa jokea alavirthaan . Viimein lohi väsy ja sain irrottaa Joonaksen pellin suupielestä irti. Lohi n. 8kg jatkoi uintia. Välissä piti lähteä tekheen työvuoro. Illalla takasin joelle töiden jälkheen. Alakarille suuntasin ja homma jatkui heti aloituksessa lohi kiinni. Puri taas samaa joonas kelta-ruskeaa. Soudin ranthaa ja irrotin uistimen lohen n. 8kg suusta. Vielä on vähän aikaa valoisaa , joten pikku laskun kerkiää tehdä. Toivossa että isompi kojamo tartuis uistihmeen. Taashan se vapa suijui. Kuvio sama rathaan väsythään, koska alkoi olla jo aika hämärä. Lohi oli purrut nyt vähän vihasemmin Joonas kapulaan puna-musta.kupari hopeilla raidoilla. Hämärässä sain tovin touhuta, jotta pystyin vedessä irrothaan uistimen lohesta. Viimein lohi n. 6kg lähti uihmaan takasin koskenniskalle. Itse lähin pimeässä ajehleen kotia nukkuhmaan. Hieno päivä ja  4 marjasta pääsi jatkahmaan uintia meänväylässä.
Keskiviikko aamuna soudin ennen töitä vähän isompaa vettä iosn lohen toivossa, mutta koskenniskalla näkemäni lohi ei käynnyt pyydykseen. Ainostaan aloittaessani soutua olin vielä ankkurissa ja laitoin vapoja pyynthiin niin kaapari iski . Otin vain toisen puolen vavat pois ja aloin kiskoon kaapari venettä kohen väkisin niin hyppeli pithaan ja löysäsi irti. Säästyi itteltä se vaiva. Töihin piti taas rukattaa, mutta pääsin neljäksi jo  kothiin kaveri päivysti loppu illan. Poika tuli koulusta niin syöthiin ja lähin käythään poikaa joella koska suuri vaara saada   lohi. Otin kirkhaaman pelli pois pyynnistä, koska pilvinen ja sateinen sää. Vaihdoin tummakhon Joonaksen jolla ei ole tulle vielä kalaa, mutta uskoin sen olevan ottikapula. Nyt kun poika mukana niin piti laittaa  edes yksi "varvempia" vaappu. Uittelin vaappua rannassa ja poika sanoin et kylkeää vähän vasempaan. Tuumasin pojalle et olen sammaa mieltä ja sulla tarkka silmä. Sievästi nokkalenkkiä säätää ja alkoi kapula uihmaan hyvin. Punertava selkä katosi yllättävän hyvin kylmään veteen. Ajelthiin alakarille jossa sai taas privaatisti soutaa. Pitelin venettä hetken rannan tuntumassa kun poika laittoi vieheet vetheen. Hetken siinä souethiin niin oikea lähi vapa suijui ja räikkä alkoi päristä. Aloin southaan rivakasti ja poika siivosi muita pois. Hyvin poika siivosi muut vavat pois ja alkoi väsythään lohta. Mie räpsin kuvia pojan väsytyksestä. Lohi alkoi viimein olheen kypsän oloinen. Jutelthiin siinä pojan kanssa , että haluaako päästää lohen takasin uihmaan. Ensin poika meinasi että päästethään, mutta sitten haluski ottaa ja antaa äitillensä lohen. Pyysin poikaa ohjaahmaan lohen lähemmäs niin koukathaan kyythiin. Lohi 7,7 kg puri Tummahkoa Joonas vaappua joka just vaihdettiin pyynthiin. Poika tuumasi että oli hyvä kun vaihdettiin ja samalla ihmetteli että miksi nyt lohi puree niin vihasesti. Tuumasin että vesi 10 astetta ja puhistunut tulvan jäljiltä. Ajelthiin kotia ja korjasin lohen. Vielä on hetki aikaa soutaa ennen kun kausi loppuu. Poika jäi pirthiin ja lähin itekseen joelle. Sama kuvio telkän pöntön yläpuolelta aloitin soudun . Ankkuri ylös ja pari kertaa kerkisin ranthaan ja takasin niin silloin vasen pitempi vapa suijui. Rivakka soutu ja ankkuri pohjaan. Muita ottaessani pois huomasin etttei ole vieläkhään se iso kojamo. Viimein kun sain lohivavan kätheen niin siellähän oli kaapari, jonka suussa taas sama testi Joonas kelta-ruskea. Löysäsin uistimen irti kaaparin suupielestä. Vavat uudestaan pyynthiin ja soutu jatkui. Soutelin tarkoi telkän pöntön kohan ja ei tapahtumia. Tuntui jo perinteiseltä lohestukselta. Kattelin kello ja päätin että soudan niskaa pitemmälle, jos parina päivänä näkemäni iso lohi innostuis purheen kapulaa. Porttisen ojan kohdalla olin jo menossa ja mietiskelin että ei tainnut tälle kaudelle enhään  tulla tapahtumia. Soutelin pystysoutua kun virta alkoi olla jo voimakas ja seurailin peltiä miten pelittää virrassa ja huomasin ettei kestä näin kovaa soutua. Tuumasin siinä itekseen että vielä kuusi vaappua pyynnissä. Silloin vasen pitkä vapa suijui ja räikkä alkoi laulaa. Ankkuri pohjaan ja kelaahmaan muita pois. Ankkuritoppasi hyvin pohjaan. Kala vavasta karkasi siimaa ulos. Väänsin jarrua tiukemmalle, jotta ei kala rauhoittuisi ja kerkiäisin kelata muut pois. Räikkä rauhoittui , mutta urissi tasasella jurinalla ja siima meni pikku hiljaa ulos. Mietin että nyt se mörkö kiinni mitä olen oottanu. Tämähän menneekö elokuvissa. Sain muut pois ankkuri ylös ja kelluhmaan kohti kalaa. Kelasin tosi nopeaa siimaa sisään ja paine silti hellitti koska vene ajelehti vauhdilla alaspäin. Siima lähenee venettä ja huomaa kalan olevan tosi lähellä venettä. Tuntuu raskaalta, mutta tuntuma kalaa huono. Yhtä-äkkiä tunnen kunnolla taas kalan potkun ja räikkä laulaa. Samassa näe lohen pyrstön joka on tosi iso. Pyrstön yläosa tosi musta ja alhaalta ihan valkea. Tuumasin ettö nyt mörkö kiinni. Samassa oli pakko soutaa. Pisti lohi vavan väsytys putkeen ja soudin kivet samalta puolen lohen kanssa. Soutaessani lohi uiskenteli kanssani. Soudin veneen ranta poukahmaan ja aloin pumppaahmaan lohta. Hienosti lohi tuli lähelle venettä, mutta sitten syöksyi veneen alle kohti rantaa. Pistin lohelle painetta ja sain uitettua moottorin takaa takaisin selän puolelle, jotta ei sotke siimaa ranta pusikkoihin.  Leikari näkyi välillä pinnassa lohen ollessa lähellä venettä. Pinthaan lohi ei halunnu tulla vaikka houkuttelin sievästi. Uiskenteli pohjan tuntumassa ja tuntui ettei irtoa millään pohjassa massaa on. Lohi alkoi pikku hiljaa siirtyhmään virran reuhnaan ja itelläki vene kellui hieman rannasta irti. Räikkä alkoi päristä ja lohi lähti selkää kohen pidin vapaa pystyssä ja toivoin että kääntyy takasin eikä mene virthaan, mutta lohi oli eri mieltä ja sukelsi virthaan  ja samassa siima poikki. Se tunne kun iso lohi karkaa ei voi sanoin kuvata, mutta se kuuluu tähän lajiin. Eniten vielä kismittää kun vei testi joonaksen  jolla kolme lohta parissa päivässä. Mukavaa tässä lajissa on se että se pyrstö minkä näin on tallentunut verkkokalvooni ja aina iltaisin vielä palaa miehleen. Parina ekana iltana se oli painajainen, mutta nyt jo tuntuu paremmalta  Tarkistin siiman mikä jäi vavan päähän niin ei  mitään nirhautumaa. Aivanko olisi saksilla leikattu. Pohdin tässä itekseen että ensimmäinen kontakti loheen oli vähän tunteeton ensin. Soli varhmaan koskenniskalla virta painanut siiman kiven taakse ja teki siimaan vaurion. Lohen spurtatessa siima muljahti pois kivestä. Hetkenä milloin siima katkesi niin ei ollut edes tiukalla kun justiinsa olin asettumassa soutu hommiin ja laittamassa vapaa väsytys putkeen, jotta voin lähteä kelluhmaan lohen kanssa jaapakoskea.
 Kiitoksia Ahdille parin päivän tapahtumista  ja Tornionjoelle koko kaudesta.
Kuusi tulvaa kesän aikana, joka haittasi pyyntiä välhiin, mutta tietää hyvää tulevaisuudelle. Lohta on varhmaan noussut hyvin latvoille saakka.