Kuulumisia joelta

Son viikko vierähtänyt taas. Tiistaina kerkisin kaupunki päivän jälkheen illalla tekheen pikku laskun alakarille. Saahliiksi  tuli  tullimies pelti. Pistin yhen vaapun ronkhiin pohjia niin siihen tarttu siima ja kun aloin vethään siimaa niin oli tullimies toisessa päässä. Keskiviikkona tuli taas sukulaispoika käyhmään joella. Pääsin töistä kaheksan jälkheen. Keli näytti aika kostealta joten soli laitettava saevehkeet päälle. Suuntasimma suvannolle southaan ja vaaput oli siiman päässä.  Kauan ei keritty soutaa kun taihvaalta tuli vettä aika reippaasti ja osa lohestajista lähti joelta pois. Onneksi kuuro meni pian ohi ja enään satoi pikku tihnua. Puuskittainen tuuli haittasi soutu, mutta muuten keli kohillaan. Kolmosen lähössä huomasin että keskivavan siima notkolla ja totesin että toinen siima sotkeutunut siihen. Sukulaispoika kelasi siimat venheeseen ja saimme sotkunkin veneeseen, mutta päätimme tehä illan kun kello oli jo puoli yksitoista. Taivas tummien pilvien peitossa niin oli jo tosi hämärä ilta. Sovithiin et huomenna taas uudestaa kaheksan jälkheen kun pääsen töistä.
Torstaina oli suvannolla sen verran paljon soutajia , että aloitimma suosiolla alakarilta soutua. Lähin southaan suoraa rannasta. Sukulasipoika pisteli vaaput pyynthiin . Soutuilta oli tosi hyvä tuuleton ja roskaa ei joessa kellunut. Edellisen päivän sade oli taas juoksuttanut suopursuruostetta jokheen joten vesi oli aika sameaa. Soutelin keskilinjaa välillä käyden hieman rannempana. Saathiin ihan itekseen ruotsia soutaa . Suomen rannan tuntumassa näkyi toinen vene. Ennen telkän pönttöä vasen 12m vapa suijui . Vetasin airoista kovempaa ja hieman vapa suijui lisää, mutta siima vain pari kertaa pärähti. Jatkoin soutua jotta siima pysyy tiukalla. Siimaa ei alkanut kelalta kadota, joten arvelin että kaaparihan se siellä. Sukulaispojan  viimein saatua muut pois ja otti kala vavan kätheen . Nähtiin että kaaparihan se siellä alko pärskiin. Meinasin koukata lohen , mutta sukulaispoika halus ite treenata ja hyvinhän se meni. Kaapari 2,6kg oli kyytissä. Lohi puri testi MY vaappua. Väriltää kupari violetti sävy punasilla pisteillä. Souethiin vielä niskalle saakka , mutta ei ollut muita tapahtumia.
Perjantaina oli ohjelmassa lohensoutukoulu. Aurinko paistoi niin huomasi taas hyvin kuinka suopursuruostetta joessa paljon. Tehin muutamia vaappu vaihtoja joelle. Pistin muutaman vähän värikhäämmän sekhaan. Rannassa koeuittaessani huomasin että vaaput sopeutuvat hyvin ruosteiseen vetheen.  Kävin pikku laskun tekheen alakarilla ennen asiakkaan hakua lomasta. Asiakkaan kanssa palathiin myös alakarille, mutta lohet ei häirinneet soutua. Asiakas pääsi kuitenkin selville miten lohestus tapahtuu ja mahdollisesti  ensi kesä kokeilee  lohestusta itekseen.
Sunnuntai oli ihan vapaa päivä, joten suunnitelmssa joella käynti. Aamulla herätessä huomasin että on aika paha tuuli. Piha koijutkin ihan luokilla puuskissa. Muu väki vielä nukkui , joten päätin että käyn kuitenkin kokheilleen. Aloitin kolmoselta  ja huomasin että pari venettä alempana soutaa. Virta osa oli viellä hyvä soutaa kunhan ei venettä päästäny poikittain. Tullessani pelipaikoille soutaminen oli haasteellista kun ei meinannu päästä yhtään alaspäin. Ottipaikoilla tuuli piättellee eihän se haittaa kun takanakhaan ole kethään. Suunnitelma oli kuitenkin päästä koskenniskalle aamun aikana. Sahasin penkan reunaa. Silloin vasen 8m vapa suijui. Soudin rivakasti tuuli kaverina ylävirthaa. Räikkä vähän pärähteli, mutta ei isommin alkanut soida. Tiputin ankkurin ja pistän kalavavan väsytysputkeen jonka jälkheen alan  keräähmään muita pois. Samalla tarkkaillen kala vapaa. Ihmeen rauhallinen vapa, mutta samassa näin et kala vavan siimaa menee yläviistoon.  Lohi pysyy montussa ja veneen hieman valuttua alaspäin ennen ankkurin tarttumista. Samassa vapa suijuu ja räikkä huutaa hetken. Sykkeeni nousee ja kiihdytän muiden vaappujen  pois ottamista vedestä. Yks kaksi kalavapa taas löysällä. Perhana "pääsikö irti" siinä mietin , mutta jatkan muiden pois ottamista. Tarkkailen kalavapaa  ,siima kääntyy virran mukana alavirtaa ja samassa  siimaa alkaa  karata  kelalta . Kala tekkee hyvän syöksyn (30m) ja käy lopuksi pintakalvossa mesuamassa. Samassa sain muut vavat pois . Aloin nostaa ankkuria niin ei nouse. Uudestaa airoihin muutama rivakka veto ylävirthaan  ja  sen jälkheen ankkuri nosto onnistu. Kalavapa kätheen ja aloin kelhaan. Perhana kun tuntuu kevyeltä no niinhän soli käynny , että lohi kerkisi sylkeä Joonaksen pellin suusta pois.  Son poka mukavaa hommaa tämä lohestus. Tuntheet mennee laiasta laithaan lohen tarttumisesta karkuutukseen asti. Kiitos Ahti lohesta ja mukavasta tapahtumasta.