kuulumisia joelta.

Venheen pistin Torstaina vetosolhmuun ranthaan , mutta en kehannu vielä joella käyäkkö kun huono keli. Perjantaina ei ennää hermot kestänheet ja piti lähteä joelle vaikka kokohneilta soutumiehiltä kuulin , että roskanen on väylä. Totesin sen ittekki melko pian soudettua hetken ruotsin rantaa, joten päätin heittää pois ja ootella parempia kelejä. Sunnuntaina uusi yritys roskantulo oli huomattavasti vähentynyt, mutta sai melko tiheään puhdistella vaappuja. Soutaminen tuntui tosi mukavalta pitkän talven jälkheen. Rentouttavaa puuhaa siinä mieli lepää.
Vaapuiksi valitsin kirkkaita värejä ensimmäisille laskuille tulva jokheen veden lämpätila 8-9 astetta ja samea vesi.

Vaaput oikealta MY , Wäylä, Lilli, MTO ja Hirvas. Lilli ja MTO on toiminu alkukesästä ennenkin ja Hirvas toimi viime elokuussa, mutta sen verran kirkkaampi uistin, että päätin kokeilla myös nyt. Sunnuntai iltana ennen rauhoitusta saatiin Lappeasta  eka lohi. Tutut miehet oli saamamiehinä. Maanatai päivä meni pojan mopoa korjatessa. Viimein sitten naapuri haki sen koti projektiksi, kun ymmärtää paremmin niiden päälle. Ite aloin sitten suunnitteleen joelle lähtöä. Ajelin suvannolle vähän ennen kaheksaa. Nousin yllimmäiseksi veneeksi suomen puolelle hieman kakkoslähön yläpuolelle. Tuttu soutumies kaverinsa kanssa souteli minun alapuolella. Laskeskelin jonkin aikaa ja tiputin puntin ja aloin puhistamaan roskia. Vaaput oli kyllä puhistuksen tarpeessa roskaa oli sen verran liikenteessä. Sain vaaput puhtaiksi aloin nostaan ankkuria niin se ei poka noussukhaan. Aikani nyittyä käsin otin keskivavan veneeseen jotta pääsen moottorille paremmin. Köysi kätheen ja moottorilla irrottaan ankkuri, Mutta aikani yritettyä totesin että nyt on tippunu semmoiseen rakhoon ettei irtoa. Solekko vapa takasin keskiputkeen ja ankkuri naru poikki jotta pääsee jatkaan lohestusta. Soutelin vielä jonkun aikaa, mutta se ankkurin puuttuminen pakotti viimein antaa periksi , koska roskien puhistaminen yksin työlästä ilman ankkuria. Ajelin kotia ja tehin uuden ankkurin  veneeseen. Kello ei ollu vielä niin paljon niin päätin vielä käydä joella. Ajelin suvannolle ja kakkoslähdön yläpuolella näkyi useampia veneitä, joten lähin kakkoslähdöstä laskeen ruotsin puolta. Mukava oli lipuutella alavirtaan ilta auringon välillä näyttäytyessä. Kommarin kari soudin vähän selämpää, mutta palasin ranthaa karin alareunassa. Silloin rannan puolen lyhyt vapa suijahti. Talven jäljiltä olin vähän hithaana , mutta sain hieman airoista vedettyä ja ankkurin tiputettua. Vene pysähti ja lohi vapa hieman notkollaan veneen vieressä. Otin pari muuta pois samalta puolen ja sitten lohi vapa kätheen ja siimaa kelasin hieman tiukemmalle. Tunsin että kyllä siellä hyvä lohi, mutta onko talvikko kun ei isommin syöksyile mihinkhään. Samassa viimistä vappaa ottaessa pois vedesssä "kivi tippu syämeltä" alkoi räikkä huutaan siihen malliin että nousukala sielä resuaa. Väsyttelin lohta ja kun eka kertaa kävi venheen vieressä katoin että komea paksu lohihan se siellä uiskentelee MY vaappu poikittain suussa. Melko pian sain lohenkoukattua veneeseen. Lohi oli siististi koukussa, mutta pappia kumarruin ottamaan niin lohi pääsi tipahtaan veneen pohjalle ja mesuahmaan hetken ennekuin sain papitettua lohen. Kerkis siinä sen verran hakkaamaan päätä venheessä niin läppä meni vaapusta poikki. Tuli kalusto tappioita, mutta ne kuuluu tähän lajiin. Kiitos ahdille 10,7 kg marjaksesta , joka oli muuten tosi punanen.