Sivut

sunnuntai 30. heinäkuuta 2017

Kuulumisia joelta

Perjantai meni päivä kotiaskareissa. Odottelin illasta että vuorokausi vaihtuu ja joelle. Alakarille suuntasin  kun antanut hyvin lohta. Tällä kertaa oli tosi hiljaista alakarilla, joten suuntasin käyhmään suvannolla. Hieno yö oli soutaa, mutta lohia en nähnyt. Annoin periksi ja lähdin nukkumhaan. Tässä iässä ei enhään huvita työvoittoa ottaa vaan ollaan joella kun tuntuu hyvältä. Päivä meni kotosalla ja kävin heithään pyörä lenkin juoksun sijaan kun polvi / issias  vaivannut. Pyöräily on auttanut kunhan ei liian lujaa polje. Illasta lähdin yheksän jälkheen joelle. Alakarilta aloittelin soutua. Lähtöpaikalta selälle ja siitä pysty soutua alas . En keriny kauan soutaa kun keskivapa suijui. Soudin rivakasti vastavirthaan, jonka jälkheen ankkuri pohjaa. Kala oli suhteellisen rauhassa kun kelasin mut pois . Arvelin että kaapari taas kiinni. Niinhän se oliki kun sain kala vavan kätheen. Väsytys tarinoita ei ole kertoa . Lohi oli melko pian kyytissa 1,43 kg puri Wäylän pilkkua. Ajelin venheen ranthaan ja päätin lähteä illalla uudestaa. Kun vuorokausi on vaihtunut.
Uuden  soudun puolenyön jälkheen . Aloittelin taas kolmoselta. Samalla tavalla soudin keskivirthaan kun oli sannut perhot ja vaapun  vetheen. Siinä laskeskelin kohti jaapakoskea ja mietiskelin kaikkea mukavaa. Välillä taakse kattomalla et tuleeko sielta muita soutajia. Mie en kyllä kenhee jaloissa ollut kun perhoa soudan niin laiskasta. Solekko reilu puoli tuntia niin pooli on soudettu perhojen kanssa. Telkän pöntön jälkheen keskivirrassa. Oikea pitkä vapa (16M )suijui  hiemaan ja pyörtheet kävin pinnassa . Aloin vetähmään reilusti airoista. Samassa vapa suijui voimakkaasti ja siimaa lähti kelalta tosi vihaisesti. Tuumasin ittekseen et kyllä se näyttää suuremmatkin lohet perhoa syövän. Siimaa karkasi kelalta semmosta vauhtia . Kiristin jarru välillä muita kelastessa pois . Saatuani toisen puolen vavat veneeseen. Vaihdoin kala vavan väsytys putkeen jotta vapa paremmin joustaa kalalle. Tunsin kun siirsin vavan et nyt on massaa kalalla. Suunnitelma oli valmis eikun ranthaan soutaa heti  kunhan saan muut pois vedestä. Nostin ankkurin ja lähdin kelluhmaan . Kelasin nopeasti siimaa takasin kelalle venheen valuessa kohti kalaa. Viimein sain tuntuman kalaa ja siimaaki takasin kelattuan. varhmaan 100m. Vapa uudestaa väsytys putkeen ja soudan venheen porttisen ojan suuhun. Vavassa kala nytkähti tasasesti ja kala oli suhteellisen rauhallin kun ei tullut siimaan isompaa painetta.  . Soudin ranta vetheen ja ankkuri pohjaa, jotta pysyn hetken paikalla, mutta tarvittaessa valmiuet  äkkiä päästä seuraahmaan .kalaa lähemmäs koskea. Aloin kelaahmaan siimaa kelalle . Tunsin hieman painetta , mutta sitten ihmettelin et uiko kala minua kohti kun en saa tuntumaa Kalaan. Järkytykseni jouduin toteahmaan että kala oli karannut. En voi uskoa todeksi , Kun sain pitkästä aikaa hyvän kalan kiinni niin piti siiman katketa. Siima meni noin puolesta väliä peruketta poikki. Alkuviikosta vaihdoin perhot kelhoin niin samalla laitoin uudet siimat perukheissiin. Kyllä oli vähän levoton yö kun sitä mietti et olisko sitä voinu tehä jotaki toisin, koska kukhaan ei haluaa menettä isompaa kalaa. Luultavasti koukun väkäseen tai johonkin kiveen katkesi siima. Pohdittua asiaa totesin että sille ei voi mithään , ja en tekis nytkään mithään toisin.Ylheensä karannut lohi souattaa, mutta nyt totesin jääväni kakkoseksi. Ajelin kotia nukkumhaan, Lohi teki kyllä semmoisen ekan syöksyn että en ole kokenu aikhoihin. Johtuko suussa olevasta pikku perhosta vai oliko todella isompi lohi kiinni. Nyt rauhoitethaan lohet vähäksi aikaa. Kiitos Ahti viikon saaliista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti